Nyt olen kerrankin ollut ahkera.. Vielä kun olisi niin ahkera, että saisin kuvia nettiin, muutama jopa ihan onnistunutkin tuli otettua, tai siis Sari otti.. Tässä ollaan parina viime päivänä lenkkeiltty oikein urakalla, eilen ja toissa päivänä käytiin tosiaan Sarin, Lukan ja Nemin kanssa metsässä.. Ja kunnon lenkit vedettiinkin, kun reipas parituntinen aina hujahti, hyvässä seurassa aika kuluu nopsaan.. ;) Rio jostain kumman syystä kaivoi taas verta nenästään, yllättäen.. Poseeraukset ei oikein onnistuneet millään, liekö siitä hivenen aikaa kun olen viimeksi seisotanut jätkiä..

No, poitsut eivät kuitenkaan hyytyneet lenkkeilystä täysin, sen sai huomata eilen kun oltiin Jennin kanssa tottistelemassa.. Haukkua ja ulvontaa riitti koko ajan, varsinkin kun toinen niistä pääsi tekemään jotain.. No, treenit meni, kuten olettaa saattoikin, riman alle, mutta sen sijaan into tottistella heräsi (minulla, poitsuiltahan sitä ei ole koskaan puuttunutkaan) ja pää on täynnä ideoita ja suunnitelmia.. 

Domuksen kanssa alettiin (vaihteen vuoksi...) takoa seuraamista, nimenomaan painottaen kontaktia alusta alkaen.. Luoksetulon pysäytykseen olin aika tyytyväinen, ja hivenen hämmäsynytkin, viimeksi kun sitä tehtiin kokeessa niin pysäytys ei ollut lähellekään yhtä sujuva.. Mutta loppuasennosta (mikä ei ollenkaan tullut yllätyksenä) puuttui se tiiviys.. Seisominen oli ihan ok, mitä kulemma jalat liikutteli paremmin alle ja maahanmeno oli myös ihan hyvä.. Hyppyyn olin tyytyväinen, sitä luoksetulon väljyyttä lukuunottamatta.. Aloitin myös uuden projektin, Domuksen paikallamakuun parantamisen takapalkan avulla.. Toivottavasti se tepsii vinkunaan.

Rio puolestaan.. Miten koira voi hukata takapäänsä seuraamisessa niin totaalisesti?? Perä luisuu sivulle, ja koira poikittaa.. Mitään muuta ei keksitty kuin vanha tuttu seinän vieressä seuraaminen, sillä imuuttaminen ei ainakaan paranna ongelmaa, heti kun pää kääntyy, kääntyy koirakin.. Naksutinta ajattelin tähän ongelmaan ratkaisuksi, aika sitten näyttää miten käy.. Hyppyä otettiin, ja kyllä se siitä, kunhan minä en vaatisi liikoja.. Paikallamakuu on meidän iso kompastuskivi, kun minä liikun, tahtoisi Ripsu nousta... Ja kukahan taas ahnehtii liikaa.. 

Eiköhän se pikku hiljaa siitä.. Kenties.. Mutta oli tosi mielenkiintoista seurata Jennin ja koiruuksien tekemistä. Tosin en ymmärrä miten treenit muka menee ihan pieleen, jos koirat kuitenkin toimii tosi hyvin?? Toivottavasti muhun tarttuu vähän lisää pilkunviilaustaitoja ja vaatimista, itse kun tuppaan liikaakin palkata sinne päin tekemisestä.. Suuri kiitos Jennille, oli tosi mukava taas tottistella porukalla.. Ja aikakin kului kuin siivillä.. ;)

Ja kun kerran tottistelusta innostuttiin, niin käytiin poitsujen kanssa vielä hallilla tänään tahkomassa vähän lisää.. Domuksen kontakti alusta alkaen oli parantunut selkeästi, ja siihen kiinnitin taas erityistä huomiota.. Sitten otettiin pari vauhtiluoksetuloa pallon kanssa ja Domushan juoksi ja nautti.. Loppuasentoon siinä ajattelin nimittäin käyttää naksua, ja poitsu pitää vielä ehdollistaa siihen.. Muutama jäävä liike tehtiin, ihan niin että koira tuli edessä ja siitä käskyjä ja palkka heti, hyvin meni ja intoa piisasi.. Yksi hyppykin oli mukana, ihan huvin vuoksi.. Ja sitten paikallamakuuta, eikä yhtään vinkaisua(eikä kyllä häiriötäkään, mutta mutta).. Ehkä se tästä.. :) Ja lopuksi kaukokäskyjä, takapalkalla, ja kenties ne alkavat pikku hiljaa sujuakin.. Kunhan en taas ahnehdi.

Ripsun kanssa seurailtiin, ja se meni kyllä tosi hyvin, seinän vieressä taas oltiin.. Hyppyä treenattiin ja meni paremmin kuin eilen. Istumista ja maahanmenoa liikkeestä, ja Rio oli asiassa mukana. Paikallamakuussa olin tas kärsimätön.. Yllättäen..

Noh, kaiken kaikkiaan on mukava pästä tekemisen alkuun ja eiköhän tämä tästä pikku hiljaa lähde toimimaan.. Naksuun pitäisi poitsut saada ehdollistettua, illallahan sitä on hyvin aikaa treenata.. :)