Jummi-Jammin Fullmoon

"Rio"

 

s. 11.3.2008

keltainen labradorinnoutajauros

isä: Varjoahon Maorikunnas

emä: Jummi-Jammin Sonata Arctica

kasv: Maija Lappalainen, kennel Jummi-Jammin

Lisätietoja Riosta löytyy Kennelliiton jalostustietokannasta

 

Mitä sitä yleensä tapahtuu, jos sattuu olemaan koiraihminen ja vielä tykkäämään niiden kanssa harrastamisesta?? Ennemmin tai myöhemmin seuraa tietenkin myös sen toisen koiran tulo taloon.... Ja koska olen enemmän kuin tyytyväinen tähän ensimmäiseen versioon labradorinnoutajista ja jummi-jammilaisista, niin mistäs muualtakaan sitä koiraa edes lähtee katselemaan?? Rio olikin kauan kaivattu ja odotettu lisäys perheeseemme, ja täytyy myöntää, että se on kyllä tuonnut paljon iloa sekä jännitystä elämäämme. :)

Niin, millainen Rio sitten on?? Jos miettii, mitä tarkoittaa sanat iloinen, avoin ja ystävällinen, saa summaksi tämän minun pienen keltaisen puikkonokkani. Se on onnistunut luikertelemaan sydämiimme valloittavalla persoonallaan ja märillä pusuilla, jotka sisääntuleva ihminen saa suoraan nenän päähänsä. Ja ei, ehdottomasti nämä kengurunloikat eivät ole kasvatuksen ja koulutuksen puutetta, vaan kuuluvat näiden blondien lisävarusteisiin, näin me treeniryhmän kanssa tuumimme.. ;) Rio rakastaa läheisyyttä ja onnistuu aina parkkeeraamaan mahdollisimman lähelle ihmisiä, tarkoitti se sitten sohvan vieressä tassut ylöspäin rellottelua tahi pöydän alle jalan viereen tiukasti käpertymistä. En ole juuri koskaan tavannut ihmistä, joka ei sulaisi tämän pienen otuksen lähestymisestä, sen tullessa häntä pyörien (kyllä, luit oikein, se pyörii, kun Ripsu on oikein perin mahdottoman onnellinen, ja sitä se on usein..) ja korvat onnesta lerputtaen.

Ja onkohan tästä otuksesta sitten harrastuskaveriksi?? Jos Riolta kysytään, niin se vastaisi, ettei mitään parempaa tiedäkään kuin treenit, olivat ne sitten mitä vain, kunhan vain pääsee tekemään. Ripsu tekee aina parhaansa ja monesti vähän ylikin. Sen motivointi on erittäin helppoa, kiitos suuren saalisvietin ja äärimmäisen ahneuden. Siltä löytyy myös tarpeeksi taistelunhalua, joten mikään ihan pieni vastaisku ei saa Rioa jättämään hommia kesken. Ja mikään ei varmasti ole tyytyväisempi eläin, kuin Rio voittamansa lelu suussa, kanniskelemassa sitä ylpeänä ja leuhkimassa sillä muille.

Rio on hitusen pehmeämpi ja herkempi koira kuin Domus, mutten sitä kuitenkaan pehmeäksi kutsuisi. Siinä, missä Domus suoraviivaisesti välillä sikailee, Ripsu kiertää ja kaartaa ja varovasti yrittää venyttää rajojaan. Se on muutenkin sangen fiksu eläin. Jos näytät sille pari kertaa, mitä haluat sen tekevän, niin kohta huomaat, että kappas vain, se on ajatellut ja käsittänyt asian. Riosta huomaa, kuinka sillä raksuttaa, silloin sen naamalla viipyy sangen totinen ja keskittynyt ilme, ja koko koirasta suorastaan paistaa oppimisen into ja yritys ymmärtää. Rio osaakin keskittyä oikein hyvin, kun se on tarpeen, vaikka muussa elämässä se on sangen vilkas ja välillä aikamoinen häseltäjäkin. Virta ei onneksi lopu Ripsulta kesken, omistajalta välillä kylläkin.. ;)

Rion kanssa ollaankin alettu harrastamaan kaikenlaista, päälajiksi taitaa kuitenkin olla tulossa pk-haku.. Tottahan toki pk-jälkikin on mukana kuviossa ja niiden mukana tottiskin. Tokonkin saralta löytyy tavoitteita ja oleme myös aloittaneet tutustumisen  agilityn ihmeelliseen maailmaan, aika näyttää tulemmeko joskus kilpailemaankin siinä. Ja kun kerran noutajia ollaan, niin toki nomepuoltakin ollaan opiskeltu. Nyt kun ollaan löydetty mukava treeniporukkakin, niin kenties tulemme harrastamaan tätä lajia suuremmillakin tavoitteilla kuin taippareilla.

Rio on samalla kertaa minun pieni hellyyseläimeni että mahtava harrastuskoiran alku, ja aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan meille!!