Jouduin maanantaina sitten työtapaturman johdosta sairaslomalle, ja ensimäistä kertaa sairasloma tuntuu lähes siedettävältä.. Se johtuukin pitkälti siitä seikasta, että lääkärin ohjeena oli kävellä paljon.. Ja nyt ollaankin kaksi päivää talsittu sitten koiruuksien kanssa. Tosin, mukavampaa olisi olla töissä ja että selkä olisi kunnossa, mutta kaikkia kun ei voi saada....

Eilen lähdettiin siskoni kanssa lenkille, mukana olivat tietenkin siskon koiruudet ja omani.. Ripsu opetteli lentämään ja tosiasioita siitä, miksei kuuskytkiloista koiraa kannata yrittää innostaa.. Mikä ei tietenkään uponnut pienen keltaisen kaaliin kerralla.. Olikin mukava huomata tänään, kun samalla poppolla marssimme metsiä pitkin, että koiruudet tulivat paljon paremmin toimeen: Rio uskalsi jopa sanoa Nemi-neidille vastaan (josta tosin sai pöllyytystä osakseen seuraavassa hetkessä, Nemin nenällehän EI hypitä) ja muutenkin näiden kolmen leikki sujui paremmin.. Domushan toki tallusti omia polkujaan, kisaillen vain välillä Ripsun kanssa.. Kiva oli siskon kanssa pitkästä aikaa lenkkeilläkin.. :)

Sitten jatkettiinkin kyläilemään äidin luo, ja minnekkäs muualle suuntasimme kuin koirakolmikon kanssa lenkille..... ;) Kyllä pojat vieläkin hyvin jaksoivat ja hepuleita saivat, Tessen tullessa omia polkuja perässä.. Toki piti myös muistaa äidiltä kerjätä, kumma homma, kun sekä siskoni että omat koiruuteni seuraavat äitiä kuin hai laivaa. sisällä ollessaan.. Poitsujen kanssa sitten venyteltiin lattialla ja muuta mukavaa, massuja piti rapsuttaa ahkerasti.. Ja kyllä on hienoa, kun Rion portaissa kulkeminen alkaa sujua: nyt menee jo sangen sulavasti sekä alas että ylös päin!! Taisi olla enemmän omistajasta kuin koirasta kiinni.. Petri keksi vielä leikittää koiria sellaisella punaisella laserlampulla ja koimme hauskoja (ja kieltämättä vahingoniloisiakin..) hetkiä, kun Ripsu jahtasi valoa: olihan se huvittava näky, kun toinen tohkeissaan juoksee pienen punaisen pisteen perässä ja välillä raasu työntää kuononsa melkein kaapista läpi, kun ei tajua ettei valoa voi ottaa kiinni..

Nyt on sangen nautinnollista olla kotosalla, kun molemmat kuorsaavat pitkin pituuttaan lattialla.. Kummakos se on, jos ollaan hypätty lenkillä suurin osa päivästä ja poitsut tietenkin enimmäkseen pomppivat umpihangessa eteenpäin..