Kappas, viimeinen lomaviikko alkaa, ja kerkesin jopa istua päivittämään blogia... Kumma miten sitä lomalla on niin kiire joka paikkaan.. Paljonhan meillä on tässä tapahtunut, mutta kirjoittelen nyt lähinnä viimeisen viikon tapahtumista.. Tosin pitää mainita, että ruokinta on vaihtunut myös kauan haaveilemaani barffaukseen ja se kyllä tuntuu hyvältä!! Domus päätyi oksentelemaan muutaman kerran luusta, mutta muuten ei mitään ongelmia olekaan ollut, koirat ovat vain vielä onnellisempia ruokinta-ajan tullessa.... :D

Viime tiistaina käytiin kisailemassa haussa Domuksen kanssa, ja vaihtelun vuoksi jäätiin ilman tulosta.. Maastosta saatiin kyllä 181 pistettä, mutta se onneton tottis.. Kehtaakohan sitä kirjoittaakaan?? 53 pisteen arvoinen suoritus meillä.. No, itse hakuosuudesta saatiin 152 pistettä, ilmaisuista rokotti vähän.. Dom näki Jennin ekan kerran sille päivälle, ja päätti jälleen näkemisen riemusta antaa kunnolla suukon haukun keskellä...... Liian tutut maalimiehet eivät näemmä sovi meille... Muuten ihan ok, välillä olisi voinut olla paremmin kuulolla, haukkua tiiviimmin ja tehdä suoremmat pistot, mutta lämmin oli keli ja näin ollen sangen raskas osuus Dompulle, joten olin ihan tyytyväinen.. Esineistä saatiin 29 pistettä, täytyy vain itse katsoa, ettei itse tiputa esinettä, kun Domus kakoo sitä ulos nielustaan.. Sitten tottikseen.. Parkkipaikalla vähän virittelin koiraa, ja seuraaminen näytti oikein hyvältä.. Sitten alkulitaniat ja haahuilu alkoi.. Seuraaminen oli kamalaa. Liikkeestä istumista ei tapahtunut. Kaksi käskyä maahanmenoon.. Hyppäsi päin metrin estettä ja kiersi takaisin tullessa, sama A-esteellä.. Eteenmenossa meni maahan toisella käskyllä.. Ainut asia, mihin olin tyytyväinen oli paikallamakuu, sen se teki erinomaisesti.. No, okei, liikkeestä seisomisesta saatiin sama arvosana, mutta valmisteleva osa oli tietenkin väljä myös..

Eli voitte kuvitella, että en riemusta hyppinyt ja harmitti koirankin puolesta, joka teki hyvin töitä ja sitten meni pipariksi taas. Mietin jo Dompun pk-uran lopettamista esteiden takia, se oli kamalaa itsellekin lähettää koiraa, joka ei tykännyt hypätä.. No, hetken mietittyäni päätin kuitenkin vielä yrittää ja keskittyä nyt muutamaan asiaan treenaamisessa:

  • kisanomaiset harjoitukset: aluksi joku leikkimään tuomaria ja koiraa istutetaan sivulla, ja sitten tehdään jotain tosi kivaa, myöhemmin sitten muutama liike ja kauhea palkkio päälle
  • seuraaminen
  • hypyt: lähdetään tekemäään 2-4 kertaa viikossa hyppytreeniä ja yritän opettaa Domukselle oikeaa hyppytekniikka, samalla tehden siitä varman liikkeen ja nostaen koiran itsetuntoa:se pääsee varmasti yli, jos keskittyy ja luottaa itseensä
  • luoksetulon loppuasennon hiominen

Tietenkään unohtamatta kaikkea muuta, mutta pitäen pääpaino noissa kohdin. Hyppyjähän ei olla ikinä treenattu järjestelmällisesti ja usein, joten toivon, että se nyt auttaisi. Koskaa ennen ei kyllä ole ollut mahdollisuutta metrin esteestä ottaa lautoja pois ja säädellä sitä, sillä se on ollut kiinteä. Toivon mukaan pääsen syksyllä kokeilemaan toimiiko tämä metodi, mutta jos kesällä näyttää siltä, ettei metrin estettä saada koiralle mukavammaksi, niin ei voi sitten mitään.

Sitten keskiviikkona käytiin Rion sekä Heidin ja Hilman kanssa Kokkolassa Killan treeneissä nomeilemassa.. Paikalla oli paljon koiruuksia, joten kunnon häiriötreenit saatiin.. Piippailua karsin ja karsin tälläkin kerralla: ei Ripsu piippaa tehdessä eikä tekemistä odotellessa, vaan sillon kun iskee kyllästyminen eikä ole mitään tekemistä.... (AAAARGH!!! Itse en enää keksi muuta kuin sen, että kiellän johdonmukaisesti piippauksesta ja aluksi odottelutreenit ovat tosi lyhyitä, vinkkejä kellään lukijalla??) Aluksi jokainen käski koiransa rivin eteen istumaan ja laittoi damin maahan, kutsuen koiran luokseen ja hakemaan sen.. Ripsu-raasu ei oikein hoksannut asiaa alkuunsa, mutta toistettaessa teki ihan ok.. Pellolla oli jo sen verran pitkä heinä, että mikään helppo tehtävä sen damin löytäminen ei ollut, mikäli sikäli ohjaaja jätti sen tyhmästi pitkälleen makuulle........ Sitten meidän ryhmämme kävi jättämässä koiran kanssa muistiin damin ja teki markkeerauksen, hakien sen jälkeen muistin. Rio teki homman oikein hyvin. Seuraavaksi tehtiin pitkiä markkeerauksia, niin että aluksi matka oli lyhyempi ja peräännyttiin sitten siitä. Lopulta matka oli jo todella pitkä, ja Ripsuli markkeerasi erinomaisesti. Sitten päästiin pupun kimppuun, ja aluksi se meinasi olla niin jännä, että piti ravistaa.. Jäljestyksen jälkeen ei enää ravistettukaan, vaan kiikutettiin kiva pupu äkkiä minulle... :)

Sitten torstaina käännettiinkin Audin nokka kohti Muuramea ja lähdettiin Jennin kanssa treenailemaan labbisleirille.. Täytyy myöntää, että tosi kivaa oli ja paljon opittiin.. Ongelmiakin löytyi, mutta eihän niitä voi paikata ilman niiden tiedostamista.. Ripsulla oli totaalinen varislakko koko leirin ajan, kokeiltiin perjantaina ja sunnuntaina, mutta ei.. Ikinä ennen ei tällaista ole ollut, vaan vaakku on kelvannut mainiosti... Onneksi en kerinnyt lähettää taipparipapereita menemään..... Tosin olin kieltämättä idiootti, kun pe kokeilin sille varista, se oli nimittäin paineistunut jo edellisten koirien suorituksista, eli siitä, kun osalla ryhmästä oli vakavia hallintaongelmia ja koirat karkailivat ihan mihin sattuu ja me jouduimme sitten komentelemaan niitä pois karjuen. No, keskiviikkona ajattelin kokeilla kohmeisella linnulla kotipihalla tutussa ympäristössä, ja sen jälkeen vasta masentua täysin..... Muuten treenit menivät ihan ok, pupu oli taas kiva, vesinouto sujui tosi hyvin ja hakuruutu yms muut tehtävät myös mainiosti.. Palautti käteen ja tuntui jopa siltä, että oli välillä ihan hanskassakin.. ;)

Domus tykkäsi niin variksista kuin pupuistakin, ja teki sekä pe että la erinomaista työtä.. Hakuruudusta saatiin sellainen kommentti, että ei muuta kuin alokkaaseen kisaamaan!! :D No, pillityksissä, linjoissa ja ohjauksessaon vielä tekemistä, mutta taidetaan me tänä vuonna vielä yrittää startata...... Hui!!

 No, jotten olisi liian tyytyväinen, niin sunnuntai sitten menikin penkin alle.. Ja tietenkin epäonnistumisten piti tapahtua mölliWT:ssä kaikkien edessä, kuinkas muutenkaan.. No, ykkösrastin olisi pitänyt olla todella helppo meille: markkeeraus ja koiran ollessa paluumatkalla sinne heitettiin uusi dami, mikä otettiin eteenmenona ylös... No, Domus oli ihan ok lähetyksessä, mutta mutta.. Matkalla damille pysähtyi nuuskimaan narttujen pissoja!!!! Ja muistaessaan sen sinne jätetyn damin, haki sen ja palautti ravilla...... No, se saatiin talteen ja jottei kävisi niin yksipuoliseksi mokailuksi, minä pistin koiran eteenmenon ilman laukausta.... Tuomarin kehoituksesta komensin sitten koiran takaisin ja otettiin eteenmeno laukauksen kera.. Ja dami tuli ylös, ja vauhtikin oli sentään laukkaa.. Ennen seuraavaa rastia sitten virittelin piskiä vähän enemmän, mutta arvelin jo etukäteen, että matka ja maasto ovat turhan hankalia Domukselle, vaikka ykkösmarkkeeraus olikin kyseessä.. Pätin jo etukäteen, etten edes yritä ohjata tai painostaa, koska epäilin että huolimatta minun tekemisistäni, ei se dami sieltä nouse enkä sitten halua pilata meidän ohjauksen alkeitakaan turhalla huitomisella, josta koira tuskin saa palkintoa, eli löytää damia.. Eli käytiin sitten opiskelemassa taas peiliin katsomista..

No, toisaalta onneksi starttasin ja tuli tehtyä se moka ykkösrastilla, koska tuli huomattua, että Domus reagoi myös tällä puolella samoin kuin pk ja tokopuolella siihen, että juttelen tuomarin kanssa, eli vire laskee.. Tokalla rastilla puolestaan, kun koira tiesi, että mennään tekemään nomejuttuja, niin se oli aivan innoissaan, vähän turhankin.. Vinkaisi nimittäin muutaman kerran odotellessa. Seuraaminen tuomarin kanssa markkeerauspaikalle oli kuitenkin hyvää.. Joten pitää ottaa ns kokeenomaisiakin treenejä ja sellaisia tilanteita, missä koira pitkästyy ja sitten taas tehdään töitä.. Samaten pitää tehdä treenejä maastossa, joihin nartut ovat pissanneet ja päästä puuttumaan asiaan vahvemmin, ja korjata se. Olin myös tyytyväinen itseeni siitä, että käytiin tekemässä Domukselle innostava markkeeraustreeni siinä kakkosrastin paikalla, ja sain homman toimimaan ja Domuksen tekemään sille itselleen vaikean markkeerauksen.. Pitää näemmä treenata lisää "kumpuilevassa" maastossa..

Mutta paljon eväitä taas saatiin ja inspiraatio on nomepuolella treenaamiseen sangen suuri juuri nyt.. Samoin pitäisi alkaa Ripsua takomaan tokon alokasluokkakuntoon, alle kuukauden päästä olisi kokeet....